Hyvin valmisteltu ja toteutettu tulos- ja kehityskeskustelu voi toimia tärkeänä viestintäväylänä puolin ja toisin. Selkeä käsitys omasta ja työyksikön perustehtävästä on tunnetusti yksi tärkeimmistä työhyvinvoinnin edistäjistä. Samoin esimiehen tuki ja aito mahdollisuus osallistua oman yksikön toiminnan suunnitteluun parantavat työhyvinvointia ja sitä kautta tuloksellista toimintaa. Näissä asioissa tulos- ja kehityskeskustelu on usein koettu hyväksi toimintatavaksi.

Tulos- ja kehityskeskustelussa keskustellaan saavutetuista tuloksista ja varsinkin tulevista tavoitteista. Jokaisen työntekijän kanssa tulee keskustella myös työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Työntekijän kannalta on olennaista, että hän voi kokea tilanteen itselleen merkitykselliseksi ja tuoda esiin tärkeäksi kokemiaan asioita. Kehityskeskusteluista seuraavien toimenpiteiden ja edistysaskelien arviointi ja seuranta on myös tärkeä toteuttaa. Kun työpaikan työhyvinvointimittauksen tuloksista on jo keskusteltu koko henkilökunnan kanssa, niin tulos- ja kehityskeskustelussa on luontevaa kahden kesken jatkaa keskustelua työntekijän henkilökohtaisesta jaksamisesta ja työkyvystä. Mikäli merkkejä työkyvyn heikkenemisestä on näkyvissä, voidaan keskustelua jäsentää Varhainen tuki -toimintamallin avulla.

Tulos- ja kehityskeskusteluun liittyy myös keskustelu työntekijän ammatillisesta kehittymisestä ja urasuunnitelmista. Yli 59-vuotiaiden kanssa keskustellaan lisäksi työuran jatkamisesta.

Lue haastattelu:

Ikä on vain luku